Asiakaspalvelun neuvoja usein kysyttyihin kysymyksiin
Moniin asumiseen liittyviin kysymyksiin saat helposti vastauksen asiakaspalvelustamme. Ohessa on kuitenkin muutamia usein esitettyjä kysymyksiä, jotka toistuvat neuvonnassa. Katso ensin alla olevasta listasta, löytyykö siitä vastausta mieltäsi askarruttavaan asiaan. Jos et löydä vastausta kysymykseesi, ota yhteyttä asiakaspalveluumme.
Asumiseen liittyviä kysymyksiä
- Mitä tehdä, kun netti pätkii?
Laajakaistaongelmissa ota yhteyttä suoraan omaan operaattoriisi. Taloyhtiölaajakaistan operaattorin saat selville porrashuoneen ilmoitustaululta. Yhteystiedot on ilmoitettu myös huoneistotieto.fi-palvelussa taloyhtiösi sivuilla.
- Eikö lämpö riitä?
Asunnon sopiva sisälämpötila on +20–22 astetta. Saat oikean lämpötilan selville mittaamalla sen oleskeluvyöhykkeellä, jossa vietät eniten aikaasi.
Huolehdithan, ettei lämpöpatterin edessä ole verhoja, sillä ne estävät lämpimän ilman pääsyn huoneeseen. On normaalia, että patteri ei hohka lämpöä jatkuvasti. Kun sopiva huonelämpötila on saavutettu, patteri voi tuntua viileältä.
Jos patteri on kylmä koko ajan ja huoneessa on viileää, ota yhteyttä huoltomieheen tai asiakaspalveluun.
- Miksi auton autonlämmitystolppa pitää lukita?
Taloyhtiöllä on kunnossapitovastuu autonlämmityspistorasiasta ja sen varusteista. Asukkaan vastuulla on sähkötolpan käyttäminen oikein. Jos tolppa jätetään lukitsematta tai lämmitysjohto roikkumaan tolppaan, vaurioitumisen riskit kasvavat. Lukitsematon tolppa voi olla vaaranpaikka myös lapsille. Huolehdithan siis turvallisesta sähkötolpan käytöstä!
- Miten toimia, jos allas tai viemäri ei vedä?
Tukkeutuneen keittiö- tai käsienpesualtaan tai suihkun lattiakaivon avaaminen kuuluu nykyisin taloyhtiölle. Kun viemäri ei vedä, ota yhteyttä asiakaspalveluun tai suoraan yhtiösi huoltomieheen.
Ehkäise ennalta tukokset huolehtimalla puhtaudesta ja poistamalla irtohiukset lavuaarista. Suihkutilan lattiakaivon puhdistamiseen löytyy hyviä neuvoja esimerkiksi martoilta, www.martat.fi.
- Voinko asuntokaupan yhteydessä siirtää käytössäni olevan taloyhtiön autopaikan ostajalle?
Autopaikat ovat taloyhtiöissä kestoaihe. Taloyhtiön hallinnassa olevien autopaikkojen käytöstä ja luovuttamisesta asukkaiden käyttöön päättää yhtiö, käytännössä hallitus ja isännöitsijä.
Osakkaalla ei ole oikeutta luovuttaa tai vuokrata paikkaa toiselle tai edelleen asunnon ostajalle, ellei tätä ole nimenomaan sallittu. Yleensä paikkoja on vähän ja niihin on jono, joten asuntokaupan yhteydessä osakas menettää paikan ja se menee jonossa seuraavalle. Ostaja joutuu ilmoittautumaan jonoon viimeiseksi.
Jos paikkoja on vähän, paikkoja pitää kierrättää määräajoin. On yhdenvertaisuuden vastaista, että autopaikkaa käytetään liikennekäytöstä poistetun auton säilytykseen.
Asunto-osakkeiden siirtyminen omistajalta toiselle
Asunto-osakkeiden saannolla tarkoitetaan yleensä asunto-osakkeiden siirtymistä luovuttajalta luovutuksensaajalle kaupan, lahjan, perinnön tai testamentin perusteella. Asunto-osakkeet voivat jäädä myös jakamattomalle kuolinpesälle. Saannon johdosta tapahtunut osakkeiden siirtyminen rekisteröidään asunto-osakkeiden saajan osakeluetteloon.
Osakkeen saajalla on oikeus käyttää osakkeenomistajalle yhtiössä kuuluvia oikeuksia vasta, kun hänet on merkitty osakeluetteloon tai hän on ilmoittanut yhtiölle, että hänen omistukseensa on tullut yhtiön osakkeita ja hän on esittänyt asiasta luotettavan selvityksen. Uusi osakkeenomistaja ei voi esimerkiksi osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä äänivaltaansa ennen asianmukaista osakeluettelomerkintää ellei hänellä ole yhtiökokouksessa mukanaan luotettavaa selvitystä omistajuuden vaihtumisesta. Esimerkiksi muutostyölupaa tai isännöitsijäntodistusta ei voi pyytää tai tilata ennen kuin omistajuus on selvä.
- Mitä asiakirjoja minun pitää toimittaa isännöitsijälle ostettuani asunnon?
Uuden osakkeenomistajan on toimitettava isännöitsijälle alkuperäinen tai oikeaksi todistettu jäljennös kauppakirjasta, verohallinnon todistus maksetusta varainsiirtoverosta, kiinteistövälittäjän allekirjoittama varainsiirtoveroilmoitus tai sähköinen varainsiirtoveroilmoitus verotoimiston vastaanottokuittauksella sekä osakekirja, jossa on siirtomerkintä tehtynä. 1.11.2019 alkaen varainsiirtoveroilmoitus muuttui ostajakohtaiseksi eli jos asunnolla on useita ostajia, jokaisen on esitettävä oma todistuksensa varainsiirtoveron maksamisesta. Esitettyäsi nämä asiakirjat sinut voidaan merkitä asunto-osakeyhtiön osakeluetteloon.
- Sain perinnöksi asunnon. Miten minun tulee toimia?
Perinnönjaon yhteydessä osakeluettelomerkinnän muutos voidaan tehdä, kun esität isännöitsijälle osakekirjan tai sen oikeaksi todistetun jäljennöksen siirtomerkintöineen, perukirjan, vainajan sukuselvityksen mikäli perukirjaa ei ole maistraatissa tarkastettu sekä perinnönjakokirjan tai testamentin, joka sisältää tiedon lainvoimaisuudesta sekä testamentin tiedoksianto- ja moittimattomuustodistukset. Jos asunto-osakkeen saamiseen on käytetty pesän ulkopuolisia varoja, tarvitaan lisäksi verotoimiston todistus varainsiirtoveron maksusta tai sähköinen varainsiirtoveroilmoitus verotoimiston vastaanottokuittauksella.
- Kuolinpesää ei ole vielä jaettu. Mitä asiakirjoja minun tulee esittää isännöitsijälle?
Osakeluetteloon merkitään jakamaton kuolinpesä ja kunkin pesän osakkaan nimet erikseen mainiten. Jakamattoman kuolinpesän osakkaiden on toimitettava asunto-osakeyhtiölle osakekirja, perukirja ja kuolleen osakkaan sukuselvitys, mikäli perukirja ei ole maistraatissa tarkastettu, sen varmistamiseksi, että jakamattoman kuolinpesän osakkaat ovat ainoat perilliset.
- Miten sähköinen osakehuoneistorekisteri vaikuttaa asiakirjavaatimuksiin?
Jos taloyhtiö on uusi (perustettu vuonna 2019) tai vanha taloyhtiö on jo siirtänyt osakeluettelonsa Maanmittauslaitoksen ylläpitämään osakehuoneistorekisteriin, taloyhtiöllä ei ole enää velvollisuutta valvoa varainsiirtoveron maksamista. Isännöitsijälle ei siten tarvitse esittää todistusta varainsiirtoverosta. Huoneiston uutena omistajana sinun tulee hakee omistuksesi rekisteröintiä huoneistotietojärjestelmään Maanmittauslaitokselta.
- Jos taloyhtiöllä tai isännöitsijällä ei ole tietoa osakehuoneiston todellisesta omistajasta, mitä tietoja huoneistotietojärjestelmään viedään?
Tässä tapauksessa isännöitsijä tai taloyhtiö vie huoneistotietojärjestelmään osakeluettelossa olevan viimeisen tiedon omistajasta. Taloyhtiön ei esimerkiksi tarvitse lähteä selvittämään epäselviä perintöoikeudellisia saantoja. Omistaja selvitetään sähköisen omistuksen rekisteröinnin yhteydessä.
- Jos taloyhtiö tai isännöitsijä tietää, että osakehuoneistolla on jo uusi omistaja, joka ei kuitenkaan ole vielä osakeluettelossa, kenet ilmoitetaan omistajaksi osakeluettelon siirrossa?
Omistajaksi ilmoitetaan osakeluettelossa oleva omistaja. Kun uusi omistaja myöhemmin hakee sähköistä omistuksen rekisteröintiä, hänen on esitettävä saannostaan esim. kauppakirja osakeluetteloon merkityltä vanhalta omistajalta.
Yhtiökokoukseen osallistuminen
- Miksi yhtiökokoukseen kannattaa osallistua?
Yhtiökokous on taloyhtiön ylin päättävä elin ja osakkaan tärkein vaikutuskanava. Kokouksessa voit vaikuttaa asumiskustannuksiisi ja saat tietoa ja perusteluja siitä, miten omaisuuttasi hoidetaan. Samalla selviää, miksi ja milloin mahdollisia remontteja tehdään.
Yhtiökokouksessa tapaat taloyhtiön isännöitsijän ja opit tuntemaan naapurisi. Tuttujen kanssa on helpompi luoda asuinympäristöstäsi toimiva ja viihtyisä. Yhtiökokouksessa valitaan taloyhtiön hallitus ja osallistumalla kokoukseen varmistat, että sopivimmat henkilöt hoitavat omaisuuttasi.
- Mistä asioista yhtiökokouksessa päätetään?
Yhtiökokouksessa päätetään taloyhtiön merkittävistä remonteista ja hankinnoista sekä yhtiövastikkeen suuruudesta. Kokouksessa vahvistetaan edellisen vuoden tilinpäätös ja talousarvio tulevalle vuodelle sekä valitaan hallitus. Yhtiökokouksessa voidaan päättää muistakin asioista. Kokouksessa päätetään kuitenkin vain niistä asioista, jotka on kirjattu esityslistalle. Muista asioista voidaan kyllä keskustella, mutta niistä ei voida päättää.
- Miten hallitus valitaan?
Hallituksen jäsenten valintaa kannattaa pohtia naapurien kanssa yhdessä ennen yhtiökokousta. Ehdokkuudesta on hyvä keskustella myös mietinnässä olevan henkilön kanssa. Jos itse olet kiinnostunut hallituksen jäsenyydestä, kannattaa siitä vinkata hallituksen jäsenille tai isännöitsijälle. Voit osoittaa kiinnostuksesi myös vasta yhtiökokouksessa.
Pelkkä yhtiökokoukseen osallistuminen ei tarkoita sitoutumista mihinkään. Ketään ei voida valita taloyhtiön hallitukseen ilman omaa suostumusta.
- Mitä voin tehdä, jos en pysty osallistumaan yhtiökokoukseen?
Voit valtuuttaa jonkun muun osallistumaan yhtiökokoukseen puolestasi. Allekirjoita valtakirja, jonka valitsemasi henkilö tuo mukanaan yhtiökokoukseen. Samassa huoneistossa asuvilta avio- tai avopuolisoilta ei edellytetä valtakirjaa toisen osakkeenomistajan edustamiseen. Leski sen sijaan tarvitsee yhtiökokoukseen valtakirjan kuolinpesältä. Jos yhtiökokous järjestetään etäkokouksena, toimita tai pyydä valtuuttamaasi henkilöä toimittamaan valtakirja hallituksen puheenjohtajalle tai isännöitsijälle.
- Miten voin tehdä vastaehdotuksen yhtiökokouksen esityslistalla olevaan asiaan?
Jos sinulla on vastaehdotus listalla olevaan asiaan, on hyvä tuoda se hallituksen tietoon jo ennen yhtiökokousta. Tee vastaehdotuksesi kirjallisesti ja toimita se hallitukselle tai isännöitsijälle hyvissä ajoin ennen kokousta. Näin asian käsittely yhtiökokouksessa on mahdollisimman sujuvaa.
Koronaan liittyviä kysymyksiä ja vastauksia
Kokosimme koronavirukseen ja sen aiheuttamaan poikkeustilaan liittyviä kysymyksiä ja vastauksia omalle sivulleen.
