Viisas taloyhtiö arvioi pitkän linjan korjaustarpeitaan

Laki edellyttää, että taloyhtiön hallituksen on tehtävä kunnossapitotarveselvitys kirjallisena vähintään viidelle vuodelle ja esitettävä se varsinaisessa yhtiökokouksessa. Onko viisi vuotta sitten riittävä aikajänne?

Monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että viisi vuotta on liian lyhyt aika, jotta taloyhtiössä voitaisiin varautua riittävän hyvin kalleimpiin remontteihin, kuten putki- ja julkisivusaneerauksiin. He suosittelevat soveltamaan kunnossapitotarveselvityksessä vähintään 20 vuoden perspektiiviä.

– Riittävää aikajännettä on hyvä pohtia yhdessä, mutta mielestäni kunnossapitotarveselvityksen ydinasia on, että osakkaat ymmärtävät kiinteistön hoidon kokonaisuutena ja sisäistävät remonttitarpeet, sanoo johtava isännöitsijä Anna Salo.

Kiinteistöstä pitkäjänteisesti huolehtiminen on samalla varautumista korjausten rahoituksen järjestämiseen.

Kunnossapitotoimet voivat olla korjauksia, huoltotöitä tai rakenneosien uusimista. Selvitykseen voidaan myös kirjata, että tietyn rakenneosan kunto tutkitaan tiettynä vuonna jatkotoimien pohjaksi. Selvityksessä on hyvä mainita myös tehdyt kuntoarviot ja -tutkimukset. Osakkaiden tekemiä kunnossapito- ja muutostöitä ei mainita.

– Laissa ei määritellä, minkä tasoiset yhtiön kunnossapito- ja muutostyöt on kirjattava mukaan. Suosittelen tässäkin harkintaa. Toisaalta voi ajatella, että kun selvityksen tehtävä on vastata osakkaiden tiedontarpeisiin, miksipä hankkeita ei voisi merkitä melko matalalla kynnyksellä.

Hallitus ja isännöinti käyvät kunnossapitotarveselvityksen sisällön läpi vuosittain ennen taloyhtiön varsinaista yhtiökokousta. Silloin käydään läpi, pitääkö joidenkin kunnossapitotoimien osalta tehdä muutoksia, esimerkiksi muuttaa arvioitua aikataulua. Selvitykseen lisätään uusi vuosi ja tarvittavat kunnossapitotoimet.

Kunnossapitotoimien arvioinnissa on hyvä käyttää asiantuntijoita. Tarvittavaa asiantuntemusta voi hankkia esimerkiksi isännöintitoimistosta tai rakennus- ja kiinteistöalan konsulttitoimistolta.

– Meidän kauttamme voi teettää myös laajennetun kunnossapitotarveselvityksen. Se on hyvä työkalu hallitukselle mietittäessä tulevia korjaustarpeita ja mitä korjauksia esitetään yhtiökokoukselle esitettävässä kunnossapitotarveselvityksessä, Anna Salo sanoo.

Kunnossapitotarveselvitys on tärkeä dokumentti myös asunnon myynnissä. Selvitys liitetään isännöitsijätodistukseen, jotta ostaja olisi päätöstä tehdessään tietoinen tulevista remonteista. Vaikka selvitys on arvio, sen sisältöä ja muotoilua kannattaa miettiä ja karsia pois tulkinnanvaraisuudet, jotta ostajalle syntyy yksiselitteinen käsitys korjaustarpeista tietyllä aikajänteellä.