Pelastussuunnitelma kertoo, miten poikkeustilanteessa toimitaan

Euroopan turvallisuustilanne muuttui nopeasti ja väestönsuojiin liittyviä kysymyksiä on tullut niin isännöitsijöille kuin taloyhtiöiden hallituksille. Asukkaat ovat ymmärrettävästi huolissaan ja haluavat varmistaa minne he tarvittaessa suojautuvat ja ovatko väestönsuojatilat kunnossa.

Vastaukset löytyvät taloyhtiön pelastussuunnitelmasta. Siinä kerrotaan missä väestönsuoja sijaitsee ja annetaan asukkaille toimintaohjeet poikkeustilanteita varten.

– Pelastussuunnitelmaan voi tutustua oman taloyhtiön kotisivuilla. Usein se on myös kiinteistön ilmoitustaululla tai asukkaiden yhteisissä tiloissa, esimerkiksi pesulassa. Hallituksen on nyt hyvä varmistaa, että pelastussuunnitelma on ajan tasalla ja päivittää se tarvittaessa, tekninen isännöitsijä Anu Männistö suosittelee.

Vastuu pelastussuunnittelusta on hallituksella, isännöinti auttaa

Pelastussuunnitelma on oltava kaikissa taloissa, joissa on vähintään kolme asuntoa. Vastuu pelastussuunnittelusta, suunnitelman ylläpidosta ja viestinnästä on taloyhtiön hallituksella. Se voi hoitaa tähän liittyvät tehtävät itse tai tilata palvelun isännöinniltä, jolloin tekninen isännöitsijä tekee kiinteistöllä vuosittaisen tarkastuskävelyn ja päivittää samalla pelastussuunnitelman.

– Tarkastan aina vuosikierroksella, että myös väestönsuojassa kaikki on kunnossa ja välineistö tallella. Uusin joditabletit tarvittaessa ja varmistan, että ilmanvaihtokone toimii, mikäli se ei kuulu kohteen huoltoyhtiön tehtäviin, Anu Männistö kertoo.

Hän myös tilaa kymmenen vuoden välein tehtävän lakisääteisen väestönsuojan tarkastuksen, johon sisältyy suojan tiiveyskoe. Tämän kymmenvuotistarkastuksen pöytäkirjan tulee löytyä jokaisesta väestönsuojasta.

Hervannan taloyhtiöillä on yhteisiä luolasuojia

Väestönsuojan tunnistaa ovessa olevasta merkistä, jossa on sininen kolmio oranssilla pohjalla.

– Taloyhtiön väestönsuoja toimii tavallisesti irtaimistovarastona. Siellä voi olla myös esimerkiksi pyörävarasto, kerhohuone tai kuntosali, Männistö mainitsee.

Kaikilla isoillakaan taloyhtiöillä ei ole omaa väestönsuojaa.

– Esimerkiksi Hervannassa on paljon luolakiintiöpaikkoja eli useammalla kiinteistöllä on yhteisiä kallioväestönsuojia. Niidenkin sijainnit selviävät taloyhtiön pelastussuunnitelmasta.

Pienimpien taloyhtiöiden asukkaille ei ole etukäteen osoitettuja suojapaikkoja, vaan viranomaiset antavat heille ohjeet vasta tilanteen niin vaatiessa.

Varastossa ei kannata säilyttää turhaa tavaraa

Väestönsuojan käyttöönotosta ilmoitetaan viranomaismääräyksenä ja suojan on oltava käyttökunnossa 72 tunnissa. Tässä ajassa tila tyhjennetään, väestönsuojavarusteet tarkistetaan, vesisäiliöt täytetään, suoja valmistellaan tiiviiksi, sen oma ilmanvaihtolaitteisto otetaan käyttöön ja tehdään muut tarvittavat toimenpiteet.

Kannattaa huomioida, että varastokäytössä olevasta väestönsuojasta on purettava kaapit ja siirrettävä kaikki asukkaiden tavarat asuntoihin tai pihaan. Työ on mahdollisesti tehtävä ilman asevelvollisia eli heikompien asukkaiden voimin.

Mitä vähemmän tavaraa on, sen ripeämmin tyhjennys käy.

– Itse kukin voisi pohtia luopumista sellaisista varastoon jemmatuista tavaroista, joita ei tule koskaan käytettyä, Männistö ehdottaa.

Väestönsuojan käyttöönotto sujuu varmimmin, jos taloyhtiössä asuu väestönsuojan hoitajaksi kouluttautunut asukas. Koulutuksia järjestää Hämeen Pelastusliitto.