Kimmo Rajala, Reetta Puronvarsi ja Kristiina Hyötynen ovat alanvaihtajia. Heillä on taustansa ansiosta monipuolista osaamista, josta on isännöinnissä paljon hyötyä.
– Kun aikaisin aloittaa, ehtii paljon, tuumaa isännöitsijä Kristiina Hyötynen monenlaisia tehtäviä sisältäneestä työurastaan, jonka hän katsoo alkaneen kymmenvuotiaana tallityttönä.
Yo-merkonomin koulutuksen jälkeen Kristiina työskenteli toistakymmentä vuotta Helsingissä kansainvälisessä lääkefirmassa myynnin ja markkinoinnin tehtävissä, kunnes palasi Tampereelle unelmien asunnon perässä. Se oli ikivanha, remontoitava hirsitalo tilalla, jonka juuret ulottuvat 1400-luvulle.
Seuraava pitkä työsuhde oli Nokialla Nanson vientisihteerinä sekä myynnin ja markkinoinnin tehtävissä, kunnes yhtiö keskitti myyntinsä lukuisten organisaatiomuutosten jälkeen Helsinkiin. Jokaisessa muutoksessa oli pyöräytetty aina uudet yt-neuvottelut. Kristiinan vuoro osallistua neuvotteluihin tuli keväällä 2013.
– Olisin voinut hakea työpaikkaani Helsingin toimipisteestä, mutta oli selvää, etten hae. Jo seuraavana syksynä aloitin isännöinnin ammattiin johtavan IAT-koulutuksen. Valinta oli helppo, sillä suvussani on paljon rakentajia, ja jonkunhan on rakennuksista huolehdittava, hän naurahtaa.
– Tuohon aikaan uutisoitiin myös isännöitsijäpulasta, ja ymmärsin, ettei tehtävässä välttämättä hyvin nuori ihminen pärjää. Työ sopii elämää nähneille. Teoriatiedot ja lakiasiat voi kyllä opiskella koulussa, mutta käytännön työ opitaan kantapään kautta. Joku sopii alalle, joku toinen ei sitten lainkaan.
Yksi tärkeimmistä työssä vaadittavista taidoista Kristiinan mukaan on kyky priorisoida, ymmärtää, mikä on olennaista. Tärkeää on myös järjestelmällisyys ja kyky tulla toimeen monenlaisten ihmisten kanssa.
– Asioita on pantava toimeen ja seurattava toteutusten etenemistä. Tällaisia pieniä projekteja voi olla meneillään samanaikaisesti kymmeniä, ja niiden lisäksi on reagoitava akuutteihin asioihin. Toivonkin, että isännöitsijää arvioitaisiin sen mukaan, miten hän hoitaa ammatillisia tehtäviään, eikä häneltä odotettaisi papin, poliisin tai sosiaalityöntekijän taitoja.
Isännöitsijän ammattia Kristiina pitää onnistuneena valintana. Viime vuoden lopussa hän täydensi pätevyyttään ITS-tutkinnolla.
– Koen olevani näköalapaikalla ja tekeväni tulevaisuutta koskevia tekoja. Kotitalouksien hiilijalanjälki on suuri, sillä ne tuottavat Suomen päästöistä kaksi kolmasosaa. On tärkeää, että huolehdimme rakennuksistamme ja uudistamme niitä entistä ympäristöystävällisemmiksi. Minua motivoi suuresti, että saan olla mukana toteuttamassa tällaisia päätöksiä, Kristiina sanoo.
Kimmo Rajala oli hieman yli viisikymppinen, kun hän päätti ottaa tulevaisuuden omiin käsiinsä.
– Olen koulutukseltani diplomi-insinööri ja toiminut yhteensä yli 30 vuotta it-tehtävissä Nokialla, Tamtronilla ja CGI:llä. Töiden vähennettyä ja yt-neuvottelujen seurattua toisiaan sain tilaisuuden valita, mitä teen työurani viimeiset vuodet. Päätin vaihtaa ammattia.
– Alanvaihtoa tuki veljeni vastaava ratkaisu kymmenkunta vuotta sitten. Myös hän toimii isännöitsijänä, ja häneltä sain tietoa ammatin sisällöstä. Minulla oli siis hyvä kuva työstä, myös siitä suurelle yleisölle näkymättömästä osuudesta. Olin toiminut myös taloyhtiöiden hallituksissa jäsenenä ja puheenjohtajana, joten tiesin kyllä, mistä ammatissa on kyse.
Kimmo aloitti isännöinnin ammattitutkinnon opinnot syksyllä 2018 ja tuli nopeasti Iisoy:lle harjoittelijaksi. Eipä aikaakaan, kun hänellä oli jo kymmenkunta taloyhtiötä isännöitävänään. Lähtö uuteen ammattiin oli siis lentävä, mutta tekemällä oppii.
– Johtava isännöitsijä Anna Salo perehdytti minua, ja hän teki sen hyvin. Tietenkin jokainen vastaan tullut asia piti selvittää itselleen ja kaivaa vastauksia. Kollegat olivat tässä suureksi avuksi, Kimmo kertoo.
Ensimmäisestä keväästä tilinpäätöksineen, talousarvioineen ja yhtiökokouksineen tuli todella tiukka, mutta se vietiin läpi moniammatillisella työotteella.
– Toimistomme on tarpeeksi iso, ja meillä on tekniseen ja hallinnolliseen isännöintiin sekä kirjanpitoon ja taloushallintoon erikoistuneet ammattilaiset. Asiakaspalvelun kiinteistösihteerit purkavat osaltaan isännöitsijöiden työkuormaa vastaamalla asukkaiden yhteydenottoihin.
Kuluva kevät on ollut jo huomattavasti helpompi, vaikka Kimmolla on isännöitäviä taloja tuplaten.
– Alanvaihtoni onnistui, kyllä tässä eläkeikään asti mennään. Seuraava lähitavoite on isännöitsijän ITS-tutkinto, jonka opinnot aloitin toukokuussa, Kimmo kertoo.
Jos tietoliikennetekniikan insinööri (AMK) Reetta Puronvarrelle olisi viime keväänä sanottu, että hän työskentelee vuoden kuluttua isännöitsijäharjoittelijana, hämmästys olisi ollut suuri. Joulukuussa päättyneiden yt-neuvottelujen lopuksi hän oli kuitenkin tilanteessa, että uralle oli mietittävä uutta suuntaa.
– Pari päivää kului synkeissä tunnelmissa, mutta sitten kollegani heitti ajatuksen isännöintialasta. Tutkin vaihtoehtoja ja laitoin paperit kiinteistösihteerin koulutukseen ajatuksella, että jostain on aloitettava.
– Kiinteistöala kiinnosti, sillä olen toiminut oman taloyhtiöni hallituksessa ja hallituksen puheenjohtajana sekä perehtynyt taloyhtiöiden asioihin käymällä Energiaekspertti-koulutuksen. Halusin tehdä työtä ihmisten parissa.
Kiinteistösihteerin koulutus alkoi tammikuussa, ja seuraavaksi Reetta päätti kokeilla kepillä jäätä lähettämällä Iisoy:hin avoimen työhakemuksen. Se johti neuvotteluihin, joiden tuloksena hänelle tarjottiin isännöitsijäharjoittelijan paikkaa.
– Tein kiinteistösihteerin lopputentin kesäkuun alussa, ja aloitan mahdollisesti isännöinnin ammattitutkintokoulutuksen ensi syksynä. Nyt avustan isännöitsijöitä erilaisissa tehtävissä ja perehdyn ammattiin.
– Puolessa vuodessa on tapahtunut hurjasti, mutta kuten eräs ystäväni sanoi, en ole se, joka jää tuleen makaamaan. Olin kymmenen vuotta asiantuntijatehtävissä, mutta nyt uuden edessä. On oltava itselleen armollinen ja annettava aikaa oppimiselle, Reetta sanoo.
Kristiina on erikoistunut taloyhtiöstrategioihin. > KATSO VIDEO
Lue myös > MEILLÄ OPISKELLAAN KOKO AJAN