Moni asumiseen liittyvä lakiesitys vielä työn alla

Eduskuntavaalit odottavat jo nurkan takana huhtikuussa 2023, ja nykyisen eduskunnan istuntokausi päättyy näillä näkymin 3. maaliskuuta. Käytännössä uusia lakeja hyväksyttäneen sen jälkeen seuraavan kerran vasta syksyllä 2023, kun uusi eduskunta ja uusi hallitus ovat aloittaneet toimintansa ja päässeet vauhtiin.

Vielä ennen vaaleja asialistalla on monia asumiseen liittyviä lakiehdotuksia.

Taloyhtiöiden osakeluetteloiden siirto huoneistotietojärjestelmään toteutetaan tämän vuoden aikana. Käynnissä olevassa ensimmäisessä vaiheessa järjestelmään siirretään tiedot asunto-osakeyhtiöiden osakkeista ja niiden omistajista. Samalla vastuu osakeluettelon tietojen ylläpitämisestä siirtyy taloyhtiöiltä Maanmittauslaitokselle.

Samaan aikaan valtionhallinnossa valmistellaan jo huoneistotietojärjestelmän toista vaihetta. Siinä järjestelmään on tarkoitus siirtää taloyhtiöiden talous- ja korjaustiedot.

Lain velvoitteet tulevat voimaan siirtymäajan jälkeen, ja ensimmäisen kerran tietoja on uusien säännösten perusteella tallennettava huoneistotietojärjestelmään vuoden 2026 kesäkuun loppuun mennessä. Lisää huoneistotietojärjestelmästä ja esimerkiksi osakkaan velvollisuuksista voit lukea täältä.

Paljon puhuttaneen rakentamislain uudistus käynnissä

Maankäyttö- ja rakennuslakiin tehdään mittavaa uudistusta, jonka merkittävimmät vaikutukset koskevat rakennusalaa. Lakimuutoksella tavoitellaan muun muassa rakentamisen sujuvoittamista ja laadun parantamista, sekä pyritään ehkäisemään ilmastonmuutosta rakentamisen kannalta. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2024. Lakiesitys on herättänyt paljon kriittisiä näkemyksiä alan toimijoiden keskuudessa.

Rakentamislailla on myös mittavia tietojärjestelmävaikutuksia, joihin esimerkiksi Isännöintiliitto otti lokakuussa 2022 kantaa. Erityisesti liitto korosti tuplatyön välttämistä. Isännöintiliitto koki tärkeänä, että valtakunnallisten tietojärjestelmähankkeiden kehityksessä otetaan riittävällä tasolla huomioon rinnakkaiset hankkeet, kuten edellä mainittu huoneistotietojärjestelmä HTJ. Eri järjestelmien tietojen yhteensovittamisen tulisi olla mahdollisimman vaivatonta, eikä tiedon jakaminen ja päivittäminen saisi aiheuttaa turhaa manuaalista työtä. Erityisen tärkeää olisi huolehtia siitä, että samaa tietoa ei tarvitse lisätä useaan eri järjestelmään.

Ilmastoselvitys uusille rakennushankkeille sekä laajamittaisille korjaushankkeille

Rakentamislain kokonaisuuden osana ympäristöministeriö on laatinut myös asetuksen uudeksi ilmastoselvitykseksi.

Esityksen mukaan jatkossa rakentamislupaa varten olisi laadittava ilmastoselvitys, jossa raportoitaisiin rakennuksen hiilijalan- ja hiilikädenjälki. Jos rakentamislain uudistus hyväksytään, ilmastoselvitys tullaan vaatimaan uudiskohteilta ja laajamittaisilta korjaushankkeilta vuodesta 2024 alkaen.

Ympäristöministeriö ehdottaa, että ilmastoselvityksen laatii hankkeen pää-, rakennus- tai erityissuunnittelija. Tällöin taloyhtiön tai sen valtuuttamana isännöinnin tehtäväksi tulee ilmastoselvityksen ostaminen ulkopuoliselta suunnittelijalta. Laajamittaisen korjaushankkeen yhteydessä kustannus taloyhtiölle voisi arvion mukaan olla noin 10 000 euroa.

EU-tasolla käynnissä oleva rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistus sekä edellä kuvattu ilmastoselvitys loisivat uusia velvoitteita taloyhtiöiden hiilipäästöjen raportoinnille. Energiatodistusten uudistaminen olisi tästä näkökulmasta tärkeää, jotta taloyhtiöiltä ja isännöinniltä ei vaadita ristiriitaista tai päällekkäistä raportointia.

Nykyisen lain mukaisten energiatodistusten uusimisesta kerromme lisää täällä.

Asunto-osakeyhtiölain muutoksilla helpotusta esteettömyys- ja kestävyysratkaisuihin

Asunto-osakeyhtiölain osalta eduskunta hyväksyi vastikään yhtiön rakennuksen ja kiinteistön yhteisten tilojen esteettömyyttä ja kestävyysratkaisuja koskevan muutoksen.

Tavoitteena on edistää ikääntyvien ja liikuntarajoitteisten asumista kotona. Lakimuutoksen mukaan osakkaalla on mahdollisuus toteuttaa osakehuoneistonsa ulkopuolella yhtiön yhteisissä tiloissa sellaisia esteettömyyttä parantavia muutoksia, joiden kustannuksista hän itse vastaa tai joiden kattamiseen on saatavissa julkista tukea.

Tällaisia esteettömyyttä parantavia muutoksia voisivat olla esimerkiksi kulkuluiska, ovipuhelin ja sähköinen avausjärjestelmä ulko-ovelle, tukikaiteet, muut käsijohteet, yhteiseen saunaan asennettava kiinteät istuimet ja kiinteistön yleisten tilojen valaistuksen parantaminen.

Lakimuutoksessa helpotetaan myös kestävää asumista edistävien uudistusten päätöksentekoa. Kyse on sellaisista uusista teknisistä ratkaisuista ja palveluista, jotka aikaa myöten yleistyvät ensin uusissa yhtiöissä. Lain tarkoittamia kestävää asumista edistäviä uudistuksia ovat muun muassa sähkökulkuneuvojen latauspisteiden rakentaminen, aurinkosähkön ja muun energian paikallinen tuotanto asunto-osakeyhtiössä sekä yhteiskäyttöpalveluiden käyttöönotto.

Muutoksia jo hyväksyttyjen lakien myötä

Myös jo aiemmin hyväksyttyjen lakimuutosten vaikutuksia tulee voimaan tänä vuonna. Esimerkiksi pienten taloyhtiöiden jätehuollon erilliskeräysvelvoite kartongin, metallin, lasin ja muovin osalta laajenee viimeistään 1.7.2023 kiinteistöille, joissa on vähintään viisi huoneistoa. Taustalla on jo vuonna 2021 voimaan tullut jätelain uudistus.

Viime syksynä hyväksyttiin asunto-osakeyhtiölain muutos, joka mahdollistaa yhtiökokousten pitämisen etänä tai hybridinä. Kokoukselle ei tarvitse enää nimetä kiinteää kokouspaikkaa. Täysin etänä pidettävä yhtiökokous on kuitenkin mahdollinen vain, jos vaihtoehdosta löytyy maininta taloyhtiön yhtiöjärjestyksestä.

Yhtiökokouksen pitämistä koskevasta lakimuutoksesta löydät lisätietoa täältä.