Korjaustarpeista kertomista ei kannata kainostella

Jos merkinnät loistavat poissaolollaan kunnossapitotarveselvityksessä, onko taloyhtiössä kaikki ok?

Asunto-osakeyhtiölain mukaan hallituksen on esitettävä vuosittain yhtiökokoukselle taloyhtiön viiden seuraavan vuoden korjaustarpeet. Kunnossapitotarveselvitys on tärkeä dokumentti myös asunnon ostoa harkitseville.

Selvitykseen listataan sekä tehdyt että tulevat korjaukset. Tehdyt korjaukset avataan muutaman sanan selitteellä, lisäksi kerrotaan toteutusvuosi ja syntyneet kustannukset. Tulevista toimista esillä on niin ikään vuosi ja arvioitu kustannus. Selvityksessä on hyvä mainita myös tehdyt kuntotutkimukset ja -tarkastukset.

Korjausten aikatauluttamisesta ja niiden oikeasta järjestyksestä suhteessa toisiinsa huolehtii hallitus. Apuna sillä on taloyhtiön isännöitsijät ja tekniset isännöitsijät sekä mahdollisesti muita asiantuntijoita.

– Pidän selvitystä ennen kaikkea suunnitelmallisen hoidon työkaluna. Aikajänne korjaustarpeiden arvioinnissa voisi pitempikin, esimerkiksi kymmenen vuotta, ehdottaa johtava isännöitsijä Anna Salo.

Joskus taloyhtiössä saattaa syntyä erimielisyyttä siitä, mitä korjaustarpeita tuodaan julki. Seurauksena voi olla hyvinkin pelkistetty selvitys.

– Kymmenen vuotta täyttäneihin taloihin alkaa tulla korjaustarpeita, se on luonnollista, eikä sitä kannata kainostella. Nykyään asunnonostajakandidaatit ovat valveutuneita ja osaavat kysyä, joten suosittelen olennaisten korjaustarpeiden merkitsemistä, Salo sanoo.

Laki ei määrittele, minkä kokoiset hankkeet on merkittävä selvitykseen. Taloyhtiön hallituksen vastuun kannalta kannattaa selvitykseen mieluimmin merkitä ”liian pieniä” hankkeita kuin asettaa raja liian korkealle.