Kiinteistöveropäätösten tarkastus voi tuoda ison säästön

Monissa taloyhtiöissä on viime aikoina hieraistu silmiä uusien kiinteistöveropäätösten edessä. Verotettavan pinta-alan määrä on saattanut nousta merkittävästikin aiemmasta, vaikka talossa ei ole tehty muutoksia tai uudisrakentamista.

Kunnissa – esimerkiksi Tampereella – on menossa projekteja, joissa rakennusvalvonnan työntekijät käyvät läpi piirustusarkistoja päivittääkseen kiinteistötietoja ja varmistaakseen niiden oikeellisuuden.

– Varmasti joiltain osin tietoja on saatu korjattua ja päivitettyä ajan tasalle, mutta vastaavasti tarkistuksissa on tehty myös virheellisiä tulkintoja ja muutoksia, sanoo isännöintipäällikkö Anna Salo.

– Olemme ohjeistaneet isännöitsijämme tarkastamaan ja varmistamaan kaikki muuttuneet päätökset. Tarvittaessa tekninen isännöintimme pyytää rakennusvalvonnalta perusteet muuttuneille neliötietojen tulkinnoille. Havaittujen virheiden selvittäminen ja oikaiseminen on vaatinut melkoista sinnikkyyttä.

Pinta-alaan tuhannen neliön korotus

Esimerkiksi Iisoyn isännöimissä kohteissa on törmätty virheisiin, joiden kustannusvaikutukset vuositasolla olisivat olleet paikoin isojakin.

– Tamperelaisen keskustan taloyhtiön verotuksessa kellaria ja ullakolla olevia porraskäytävien nousuja ei ole aiemmin laskettu mukaan verotettavaan pinta-alaan. Nyt nuo neliöt olivat mukana veroa määriteltäessä. Kun perusteluita kyseltiin, kävi ilmi, että rakennusvalvonta oli ilmoittanut koko kylmän ullakon verotettaviksi neliöiksi. Asia saatiin onneksi korjattua. Reilun tuhannen neliön suuruisen pinta-alan vaikutus veron kokonaismäärään olisi ollut merkittävä, sanoo tekninen isännöitsijä Pasi Lehtinen.

Ongelmat kulminoituvat tiedonsiirtoon

Verottaja saa pinta-alatiedot kiinteistöveropäätösten perusteeksi Digi- ja väestötietoviraston tietokannasta. Kuntien rakennusvalvonnan välittämiin tietoihin tulleita muutoksia verottaja soveltaa sellaisenaan tarkistamatta niitä mistään.

– Ensimmäiset tietojen integrointiongelmat tulevat vastaan heti erilaisten käsitteiden kanssa. Verotus käyttää ns. kokonaisalatietoa ja rakennusvalvonta on käyttänyt kerrosalatietoa, toteaa ongelman tunnistava Kiinteistöliitto Pirkanmaan toiminnanjohtaja Jorma Koutonen.

– Eivätkä kiinteistötietoja koskevat ongelmat tähän lopu. Ympäristöministeriöllä on käynnissä RYHTI-hanke, jonka tavoitteena on luoda yhtenäinen rakennettua ympäristöä koskeva tietovaranto kaikkien osapuolten käyttöön. Jostain syystä verohallinto ei ole tässä hankkeessa mukana.

Koutosen mielestä hankkeessa pitäisi keskittyä perusasioiden kuntoon laittamiseen.

– Lähtökohta lienee se, että kiinteistöjen tietojen tulisi olla rekistereissä oikein ja ajan tasalla. Nyt pitäisi keskittyä tämän varmistamiseen ja siihen, että yhtenäiset tiedot ovat kaikkien käytössä. Paikallisesti tulisi huolehtia siitä, että rakennusvalvonnalla on resursseja näitä tietoja tarkistaa. Verohallinto olisi ilman muuta saatava myös mukaan hankkeeseen, Koutonen vaatii.