Huoneistokohtainen vesilaskutus tarvitsee siirtymäajan
Taloyhtiöiden huoneistokohtaiset vesimittarit ja kulutukseen perustava laskutus tulevat lokakuussa pakollisiksi. On kuitenkin selvää, ettei iso muutos tapahdu hetkessä.
EU haluaa ohjata vesilaskutusta läpinäkyvämpään suuntaan siten, että taloyhtiön asukkaat näkisivät vesilaskustaan kuluttamansa vesimäärän ja sen lämmittämiseen tarvitun energian. Laskutettu summa määräytyisi tarkalleen niiden mukaan.
Tavoitteen toteuttamiseksi on uusi EU:n energiatehokkuusdirektiivi saatettava voimaan jäsenmaiden lainsäädäntöön ensi vuoden lokakuuhun mennessä. Direktiivin mukaan huoneistokohtaiset vesimittarit olisi asennettava jokaiseen taloyhtiöön ja niitä olisi myös käytettävä vesilaskutuksen perusteena.
Vesimittarien liittyvää lainsäädäntöä valmistellaan parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriössä, ja siitä odotetaan seuraavaksi hallituksen esitystä.
− On hyvä, että lakia ollaan muuttamassa, sillä havahtuminen omaan vedenkulutukseen ja sen kustannuksiin vähentää veden ja energian kulutusta. Huoneistokohtaisten vesimittareiden asentamiselle tarvitaan kuitenkin ehdottomasti pitkä siirtymäaika, Isännöintiliiton lakiasiantuntijat linjaavat.
Asentaminen vaatii putkiremontin
Pitkää siirtymäaikaa tarvitaan etenkin vanhan talokannan kohdalla, joissa jo korjatuilla putkistoilla ja viemäreillä pärjätään kymmeniä vuosia eteenpäin. Huoneistokohtaisia vesimittareita ei nimittäin kannata asentaa ilman putkiremonttia. Laki edellyttää lisäksi, että asennettavat vesimittarit ovat etäluettavia.
Huoneistokohtaisten vesimittareiden asentaminen tuli pakolliseksi uudisrakennuksiin jo 2011 ja linjasaneerattaviin taloyhtiöihin 2013. Huoneistokohtaiset vesimittarit on ollut pakko asentaa, muttei käyttää.
Huomiota vedenkulutukseen!
Vaikka huoneistokohtaiset vesimittarit vasta tekevät tuloaan, omaa vedenkulutustaan kannattaa seurata. Suomalaiset kuluttavat vettä nimittäin paljon, keskimäärin 140 litraa vuorokaudessa.
Noin viisi prosenttia asukkaista aiheuttaa suurimman vedenkulutuksen taloyhtiössä. Toiset pärjäävät 50 litralla, mutta harvinaista ei ole sekään, että viemäriin lorahtaa 300 litraa vuorokaudessa.
Suurta vedenkulutusta selittävät yleensä pitkät suihkut. Toiseksi suurin kulutuspiikki on astioiden tiskaaminen käsin. Hampaiden peseminen tai parran höylääminen veden juostessa hanasta nostaa kulutusta paljon. Näistä tavoista kannattaa pyrkiä eroon.
Kun huoneistokohtaisiin vesimittareihin aikanaan siirrytään, veden hintaan lasketaan myös veden lämmityksen kustannus. Tätä ei ole perinteisesti tehty taloyhtiötasolla. Veden lämmittäminen maksetaan taloyhtiössä esimerkiksi kaukolämpölaskussa, eikä siinä erotella rakennuksen ja veden lämmittämisen kuluja.
Yleensä luullaan, että kaukolämpölasku tulee talon lämmittämisestä, mutta tosiasiassa käyttöveden lämmittäminen kattaa noin kolmasosan kaukolämpölaskusta.
