Huoli EU-direktiivin vaikutuksista ennenaikaista

Kevään aikana julkiseen keskusteluun on voimakkaasti noussut EU:ssa valmisteilla oleva energiatehokkuusdirektiivi. Ehdotetussa muodossaan sen on ennakoitu pakottavan suomalaiset kiinteistönomistajat mittaviin ja kalliisiin ennenaikaisiin korjauksiin kiristyvien energiatehokkuusvaatimusten täyttämiseksi.

Tekninen isännöitsijä Anu Männistö kehottaa kuitenkin laittamaan jäitä hattuun.

– Maltti on nyt valttia. Tällä hetkellä kukaan ei tiedä, minkälaisina määräykset lopulta astuvat voimaan. Direktiivin lopullisesta sisällöstä ei kenelläkään ole varmuutta. Taloyhtiöissä voidaan toki valmistautua tulevaan esimerkiksi selvittämällä yhtiön rakennusten lämmöneristävyyden taso tai lämmitysjärjestelmän elinkaaren vaihe osana normaalia kunnossapitoa. Hätäisiä päätöksiä kannattaa kuitenkin välttää.

Tavoitteena energiansäästö

Rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä muutetaan, jotta kasvihuonepäästöt ja energiankulutus vähenisivät merkittävästi EU-alueen rakentamisessa vuoteen 2030 mennessä. Ilmastoneutraalia rakentamisen tulisi olla vuoteen 2050 mennessä. Esityksen mukaan esimerkiksi kaikkien uusien rakennusten olisi oltava päästöttömiä vuodesta 2028 alkaen.

Asuinrakennusten olisi saavutettava vähintään energialuokka E vuoteen 2030 mennessä ja energiatehokkuusluokka D vuoteen 2033 mennessä. Tämä vaatimus on herättänyt eniten huolestunutta keskustelua kiinteistönomistajien piirissä. Joidenkin arvioiden mukaan jopa 1,5 miljoonaa suomalaiskotia pitäisi korjata vaatimuksen täyttämiseksi.

Ongelmakiinteistöjä hyvin vähän

Anu Männistö arvioi, että esimerkiksi Isännöinti Ilkka Saarisen isännöimistä taloista vain hyvin vähäinen osuus jää energialuokittelussa alhaisimpaan kategoriaan F.

– Iso osa energiatodistuksista on tehty vuosina 2013–2014, kun energiatodistuksia koskeva lainsäädäntö muuttui. Nykyinen uudempi laskutapa on vanhemmille kiinteistöille armollisempi, joten luokitus voi nykysäännöillä olla aiempaa parempi. Kiinteistöissä on myös voitu tässä välissä tehdä energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä, mutta energiatodistusta ei ole päivitetty remontin jälkeen. 

Jos kiinteistössä on tehty parannustoimia, energialuokka todennäköisesti täyttää jo E-luokituksen kriteerit. Poikkeuksiakin toki on, joten nykytilanne kannattaa selvittää viimeistään, kun kymmenen vuotta voimassa olevien energiatodistusten päivittämisen aika koittaa.

Laskentatavan muutoksiin liittyy yksityiskohtia, jotka vaikuttavat luokitukseen.

– Esimerkiksi rakennuksen vaipan ilmanpitävyysarvoa ei useinkaan löydy vanhoista kiinteistöistä, jolloin on käytettävä kirjallisuudessa mainittua ohjearvoa. Vanhoille kiinteistöille se on energiatehokkuuden kannalta huono. Esimerkiksi ikkunaremontin jälkeen lukemat kohentuvat merkittävästi, mutta tiedon päivittäminen energiatodistukseen edellyttää tällöin mittauksen tekemistä, Männistö kertoo.

Energiatehokkuus vain yksi tekijä

Anu Männistö kehottaa taloyhtiöiden hallituksia edelleen arvioimaan kiinteistöjensä toimivuutta ja korjaustarpeita rakennuksen elinkaaren ja teknisen toimivuuden näkökulmasta.

– En näe järkeväksi, että korjaustoimiin ryhdyttäisiin vain energiatehokkuuden vuoksi, jos teknistä käyttöikää muuten on vielä jäljellä. Energiatehokkuus on vain yksi osa kokonaisuutta.

– Ei siis kannata huolestua, vaikka energiatehokkuusdirektiivi on nyt edennyt EU:n komissiossa. Lopulliset päätökset ovat vielä avoinna ja jatkossakin kiinteistöä ja sen teknisiä osia on järkevä kehittää ja kunnossapitää suunnitelmallisesti kokonaistilanne arvioiden, Männistö sanoo.